Чамлахаар чанга атга...

"Goo saihan yertuntsiig avarna" ene murtiig bi lav myanga myangan udaa uuriihuu unshih durtai "UPTOWN" setguul deerees harj bsan, bas bishgui l olon televiziin reklam uur olon olon sonin setguul deer harj bsan yum bna. Zagvariin salon, sonin setguul, goo saihnii salon geed l emegteichuud bidnii bnga uilchluuldeg gazar bolgonii neg turliin uria bolson murt gej helj bno.

Harin tsarai muutanguudiin uuriiguu bambailj uuguu dardag bas neg mundag murt bdag kk. Magadgui ta ch gesen ene murtiig hen negend gomdood, sharalhaad uur yamar ch bsan neg argaar helj l bsan blgui, "Tsarainii saihnaar tsai suldeggui" gej. Deer uguulsen 2 murt hoorondoo her evtseldej her uyldaa holbootoi yum boloo... Muhus bi chadan yadahaaraa door uguullee...

Ulemj- goo saihan tugs tugulduriin tsogts. Gehdee Ulemj busgui arai tiim bish blaa. Dund zergiin nuruu, maligar bor tsaraitai, onigor nudtei busdaas neeh ih yalgagdahaargui nimgen uruul... Gevch tuunii uruuliin deer bh tomoos tom har menge n tuuniig busdaas ontsgoi hargduuldag blaa. Ene mengeneesee bolood ter 10 jildee ch huntei uerhsengui, oyutan bolloo bas l uerhsengui. Tuuntei huvguud oirtoj nuhurluh n bitgii hel harin ch bur mengiig n shoolj ineedeg blaa... Ulemj busgui gantsaaraa, amidral urgeljilseer l... Udur unguruh tusam Ulemj busguin uruulan deerh tom har menge todorhoor barahuu buur deer n us urgaj ehelsen n Ulemj busguin durguig hurgej blaa. Daruuhan ch gemeer yumuu ueiin zaluuchuudiigaa bodvol heterhii huuchinsag uzelteigees gadna zagvar mood n huuchirsan huvtsasladag blaa. Ulemj busgui ugluu ajildaa yavna, oroi ajilaa taraad gertee harina, tuunii amidraliin hemnel neg iim l hevendee...

Neg udur ter sanaandgui baidlaar naiz busguihee tuslamjtaigaar tsirkchin zaluutai taniltslaa. Ter uneheer saihan zaluu... Gehdee Ulemjiin amidrald genet garch irsen shigee tsaling n buuh uduruur l genet garaad irne. 2-3 honog showdaj Ulemjiin tsaling tsumulj haychihaad l garch irsen shigee genet or suraggui alga boldog bailaa. Ulemj ch ene baidlaas zalhan uuriiguu uurchluhuur shiidej neg l udur tom har mengeneesee salahaar shiidej tsugluulsan hediigee tsunkleed goo saihnii emneleg yavlaa. Ter mengee avhuullaa, nudendee davhraa hiilgelee, uruulaa ch urgusguj, huh, bugs za yer n buh l gazraa mes hurguulj zasvar hiilgelee...

Tuunii hajuugaar ungursun naiman nastai balchraas ehleed nayn nastai buural hurtel ergej harahgui unguruhiin argagui blaa....
Tuunees zugtaagaad bsan unuuh tsirkchin zaluu n hurtel Ulemjid uuriihuu munguur 2-3 ch udaa hool hudaldaj avch ugluu. Ulemj mash ih setgel hangaluun bhiin zeregtsee mash ih az jargaltai bailaa.

Ene ued hurmast tengeriin uudamd Divaajingiin oron dah tsagaan shiltgeend burhan erleg nomuun haadiiga tsugluulj hural hiij gene. Horvoo delhii negen busgui 25 nas hurj bna, odoo tuuniig zayanii hanitai n uchruulah tsag n bolson. Durlaliin burhand horvoo ruu ochij Ulemj busguig zayaniih n hanitai n uchruulah uureg daalgavar ugluu. Burhan : "Durlaliin burhan chi Ulemj busguig zayanii hanitai n uchruul, tuuniig tanij boloh tanih temdeg n uruul deerh tom mengeer n tani," gejee.
Durlaliin burhan tedniig zasgiin gazriin ordnii urd taaraldahaar tohiroog burduullee... Tohiroo burdeh ene ued ireeduin erunhiilegch uuriin gergiitei uchrah yostoi bailaa...
Durlaliin burhan zasgiin gazriin ordnii urduur ochson bolovch nudend dulaahan uruulniihaa deer mengetei neg ch emegteig oloogui tul butsaj ochood burhand zemluulehguin tuld nudend dulaahan gesen negen busguig uuriin sumaar harvalaa... Harin Ulemj busgui ene ued uuriin hairtai tsirkchin zaluugaa sugadan zasgiin gazriin ordnii hajuugaar yavj unguruh n ter....
Buh zuil bolood duuslaa. Tsag hugatsaa ungursun ch busguin olon zasliin hugatsaa n duusaj hend ch tanigdahiin argagui boltloo muuhai bolj, arisnii hurtel uvchin tussan bj.... Hairtai tsirkchin zaluu n ajlaasaa halagdaj arhind orood ter 2iin amidral ch etsestee hurlee....
Ee dee humuus mini burhnii zayasan goo saihniig bitgii chamlatsgaa....

Emegteichuudiin gargadag 10 hachin avir

1. Bainga tolgoi uvddug
Em hun l bol tolgoi uvduj bna gedeg, zarimdaa baashildag l bh. Gehdee dur tachaaldaa shataj bui erchuud amrag busguinh n tolgoi uneheer uvduj zugeer l hevteed uheed ugmuur sanagddagiig oilgodoggui. Tolgoi hagarah shahan uvduj nudnii umnuur ungu ungiin gerel huvj, dotor muuhairch baihad yuun sex mextei manatai. Tolgoi uvduj bna gej bgaa busguichuud ter bur huuraaguig erchuud oilgoh yostoi. Herev ene ued uuriinhuuruu zutgeed baival ter shunu baitugai tsaashdiin ireeduigee ch ballah magadlaltai.

2. Dandaa sovj shanalj baidag
Hairt n ger ruugee harih zamdaa erduu hagas tsag saatahad l emegtei hun dotroo tuund tohioldoj boloh aimaar uil yavdluudiig dotroo tusuulj eheldeg. Genet ter avaart orood tsusaa goojuulan hevtej bgaa bolov uu. Harin ene ued er hun naizuudtaigaa shar airag taivan uuj suudag, ger ruugee utasdah talaar ter boddog ch ugui. Emegtei hun oir dotniin hund n uchirsan taagui yavdliig uurt tohioldsonoos iluu emzeglen huleej avdgiig sanaj bh heregtei.

3. Shuugee duuren huvtsastai baij umsuh yum baidaggui
Emegtei hunii bainga hsine huvtsas avah husliig erchuud oilgodoggui. Zugeer l naiz huuhnuuddee gaihuulj, mood huutsulduj bna gej uzdeg. Unendee bol emegtei hunii huvtsas surug energy ih amarhan shingeedeg. Ehneriih n umssun tsamts bolgon hundlungiin asar olon hun solbison hartsand urtuj, tednii energy-eer tseneglegddegiig erchuud oilgodoggui. Iimees tuuniig dahin dahin umsuhud setgel sanaa tavguirhdeg. Tegeed emegtei hun uurtuu itgeh itgelee sergeehiin tuld bainga huvtsasaa solij baih shaardlagatai boldog.

4. Huuhed bol minii umch
Ene bol ehiin zun bilgiin esreg tal. Olon ehchuud huuhdee usuj tom bolohiig oilgodoggui, hoinoos n setgel shanalsaar bdag. Dulaan huvtsaslasan bolov uu, ulsuj bgaa bolov uu, uvdsun yum bish biz. Huugee tseregt tatna gehees yamar ch eh aij huiten huls n tsutgana. Nas biend hursen ohiddoo ehchuud tusdaa urh tusgaarlaj garahaas uur zam uldehgui. Hol baihad iluu huchtei.

5. Bie galbirtaa sanaa tavih
Amrga busguigee jin nemehed hayh bodol er hunii tolgoid orj irehgui. Gehdee l emegtei hun bur uuriiguu hamgiin saihan, hamgiin eruul gej medrehiig husdeg. Tegvel arai taivan baina. Ihenh huuhnuud uurtuu itgelgui baidag. Herev tanii dohio zangaa, alhaa gishgee buriig hajuunaas dandaa shuumjilj baival uurtuu itgeltei bj chadna gej uu?!

6. Amigui yumstai hardah
Emegteichuud er huniig hen negen baitugai yamar neg yumtai huvaaltsahiig husdeggui. Urgelj evderch auto mashin, zuragt geh met. Amrag er n amraltiin udur bolgonoo evderhii tumurtei unguruuj bas tegeed garaashnii tumur beton hananii tsaanaas gar utas huleej avdaggui n emegtei hund taalagddaggui. Avtomashin (tsana, computer)-tai hardah n orchin ueiin amidrald bodit zuil bolj bna.

7. Yumiig het emzeg huleej avdag
Em hun yariagaaraa romantic bieleegui huslee nuhdug. Ene ued ted ger buliin uchuuhen yavdliig ch emgenelt jujig met bolgon durselj chadna. Er hunii uil hudlul, tuunii ur dun chuhal bol em hun tuhain ueiin setgeliin hudulguuniig iluu todorhoildog. Jishee n: "Bid toos sorogch hudaldaj avsan" gej bhad ehner n "Bi tuund uur delguurt iluu hyamd, bas songolt ihtei gej helsen. Harin ter minii sanaliig huleej avaagui. Yer n ter namaig yerduu sonsdoggui. Tegeed ter sergelen hudaldagch horvoogiin hamgiin muu toos sorogchiig bidend hudaldaj chadsan. Daraa n nuhur maani munguu haramlaad taxi avaagui. Bid avtobusaar gertee harisan. Yostoi aimaar." ingej yariad emegtei hun taivshirdag. Tegeed anhaaral halamj muutai haramch, toos sorogch ogt meddeggui, nuhruu tevchseer amidardag. Nuhurt n ene l heregtei.

8. Denduu tseverch
Er hun bohir gal togoo, zochdiin uruunii gold hevteh oimsiig emh zambaraagui gej uzdeggui. Harin emegteichuud ene tal deer denduu. Zarimdaa ter shireen deerh talhnii urtes baitugai mikroobiig ch olj harj bh shig. Emegtei huniig denduu tseverch ba er hunii zambaraagui baidliin hoorondoos oron gert shaardlagatai tsever tsemtsger baidal bii boldog. Baigali ingej zayasan hoino, yaltai bilee.

9. Har udurtuuu nuutsuldug
Herev nuhur n ger bulee shaardlagatai buhneer hangaj chadahgui bol ehner n tuund itgehee bolij, tuuniig yavsnii daraa heregleh nuutsuu hurimtluulj ehelne. Huns, or dernii daavuu, ugaalgiin nuntag, geriin tsahilgaan heregsluud... Er hun geriin buh yumiig uuriinhuu umch gej uzdeg, harin emegtei hun yamar negen yum bolvol uurtuu umchluhuur belddeg.

10. Tsetseg, magtaald durtai
Emegtei hund uuriih n tuhai orchnii humuus yu bodoj bgaa n ih chuhal. Iim uchraas uuriih n amidrald bgaa sain buhniig ter olnii hurteel bolgohiig ermelzdeg. Er hunees tsetseg, magtaal shaardahdaa emegtei hun naiz huuhnuuddee gaihuulahaas gadna uur zorilgotoi. Er hun busguidee hairtaigaa humuusiin umnu il tod ilerhiileh n tuuniig unen setgeleesee handaj bgaag mun huuhnee az jargaltai blgahiin tuld yu ch hiihed belen bgaag haruuldag. Erchuud huviramtgai uchraas emegtei hun tuunees hairaa bainga batalj baihiig shaarddag.

Ee de ene huuhnuud uu... :D

Amjiltand herhen hureh ve?!

Zarim hunuus yaaj iim ih amjiltand hurdeg ve? Hariult n: Ted uursdiin bie mahbodi bolon oyun uhaanaa herhen ashiglah yostoigoo meddeg. Ih amjilt gargasan humuus daraah durvun durmiig amidraldaa barimraldag baijee.
1. Yu husej bgaagaa mash sain todorhoiloh
2. Huleelgui shuud hiij ehleh
3. Hussen ur dundee hureegui tohioldold haana yamar aldaa gargasnaa medeh, yu yug shineer surch avsnaa dugneh, uuriin arga bariliin ali n ur dunteig oloh
4. Hussen ur dundee hurtlee oroldlogoo uyan hatan bailgah

Uurtuu todorhoi neg zorilgo tavih heregtei, uchir zorilgogui bol yamar ch ajil ur buteeltei urnuhgui. Shuud ajildaa or, uchir n onol praktik 2 hosloh yostoi. Humuustei bnga hariltsaatai bai, humuust yamar handlaga tani taalagdaj baigaag medeh hurtlee zan baidal handlagaa ahin dahin uurchil, aldaanaasaa suralts. Gargasan aldaa tani tand turshlaga boloh yostoi. Amjiltand hursen humuus hussendee hurtlee argaa uurchilj baih heregteig mederdeg bjee. Bid uursdiiguu uurchilj, hugjuulvel haana ch ajillah chadvartai bilee. Bur chadahgui gesen zuilee ch hiij chadna gesen ug. Harin chadahgui baih gesen aidsiig bid uursduu bii bolgodog. Humuus amjiltand hurch chadna, hiij chadna gej bat itgeltei bolson uedee buh zuiliig hiij buteej chaddag.

Amjilt tohioldloor bii boldoggui. Amjilt buteeleer duuren saihan amidarch bgaa bolon uuriin sanasan bodsondoo hurch chadaagui humuusiin hoorondiin yalgaa n, honjvort sugalaanaas say sayiig hojdog shig aztai tohioldol shig genetiin zuil ogt bish yum. Hun bolgond uuriin tuluvlusun, saihan amidrald (ger buliin, ajil turliin, surguuliin amidral) hureh zam bdag. Bidnii hiih tsoriin gants zuil bol uursdiin bie mahbod, oyun uhaanaa hamgiin ur uguujteiguur ashiglah yum. Amjiltand hursen humuust busdaas yalgarah doorh 7 shinj chanar bdag:

1. Sharguu hudulmur:
Sharguu hudulmur n amidrald erch huch, huch chadal ugdug. Sharguu hudulmur n humuusiig ert bosgoj, oroi untuulna. Humuus sharguu shiidvertei hudulmurluugui bol hichneen hussen ch hezee ch gaihamshigiig buteej chadahgui.

2. Itgel:
Zuv zuitei gej itgesen buhen butdeg. Ene n tedgeer humuusiig busdaas ontsgoi bolgon, amjiltand hurgedeg. Zarim humuus hediigeer sharguu hudulmurlusun ch chadna, chadahgui hemeen itgeldee hil hyazgaar tavisnaar muruudul n heregjdeggui. Taniig hyazgaarlan barih yamar neg zuil bgaa bol ta amjiltand hurehgui. sharguu hudulmur, itgel 2 amjiltand hurgeh erch huch ugdug.

3. Strategy:
Shaardlagatai nuhtsul baidal, medeelel burdsen bh n hangaltgui. Edgeeriig amjiltand hurehed saitar ashiglah heregtei. Strategy bolovsruulna gedeg n bololtsoog zohitsuulj zohion baiguulalttai bolgono gesen ug. Ta mashind suuhiin tuld tsonhiig n hadgalaad orj bolno esvel haalgiig n ongoilgood orj bolno. Ene n ta nuhtsul baidliig herhen unelj bgaagaas tani shaltgaalna.

4. Unet zuils:
Unet zuils geed bgaa zuil maani huviin bolon niigmiin ashig sonirhold niitssen zuil yum. Une tsene n bidnii amidrald yu chuhal bolon yu chuhal bish bolohiig helj ugnu. Bidnii amidrald yu chuhal bolohiig bid medeh yostoi buguud chuhal, unen zuv gej itgesen zuiliinhee tuluu ajillaj ehleh n onovchtoi yum. Tiimees une tseniig medeh n amjiltiin gol tulhuuriin neg yum. Jishee n: hahuuli avah, huurch mehleh n tand bolon niigemd niitsehgui baival daraa n haramsah, ez jargalgui amidrald hurgeh ene uildeld oroltsohgui baih heregtei.

5. Erch huch:
Sharguu hudulmur, itegl, unet zuils n bas l hangalttai bish yum. Mun amjilt n bodol sanaandaa bolovsruulsnaa amidrald heregjuulehiin tuluu bie mahbodi, setgel sanaanii erch huch shaardana.

6. Huch chadal:
Bid busadtai hariltsaa holboogoo mash sain togtooh heregtei... Uur itgel unemshil, uzel bodoltoi bsan ch hariltsaa togtoon, niitseh chadvartai bh heregtei. Uursdiiguu hyazgaarlah hereggui. Tand busadtai hamt baij, ene hariltsaagaa urgeljluuleh husel sonirhol baihgui bol amjiltand hurch chadahgui.

7. Sain hariltsaa:
Bidnii amidral soyoliig hutlun chigluuldeg humuus busadtai hariltsaa togtoohdoo ch sain bdag. Amjiltand hursen humuus yamar neg berhsheeliig herhen davah, olson turshlagaa herhen zuv ashiglahaa sain oilgoson bdag. Amjiltand hurch chadaagui humuus urgelj amidraliig hetsuu talaas n hardag uugeer uursdiiguu hyazgaarladag. Uuriin dor ajillagsdiin amar mendiig asuuj, ger buliinh n baidal, huuhduudiinh n zovlong sonsoj bai.

Tand amjilt husie! :D

"Amjiltand hurch chaddagui humuus"-iin hamgiin niitleg 9 chanar

1. Busdiin bodol, sanaa shuumjleliin nuluund baidag, uuriinhuuruu amidardaggui humuus
2. Todorhoi uil yavdal, nuhtsul baidald zohitsoj chaddaggui humuus
3. Aij emeen, shiidemgii bus zangaasaa bolood shuud shiidver gargaj chaddaggui humuus
4. Uurtuu itgeh itgel muutai humuus. Uragsh, yavdaggui, hoish suudag, gomdomhoi, bainga huvia hicheedeg, amarhan uurladag, het ataarhuu, hariltsaa muutai humuus
5. Setgel hudluluu nuuj baidag, bureg humuus
6. Bolj bgaa zuild nas biedee tohirohgui hariu uildel uzuulegchid
7. Usvur nasand n tohioldson hund hetsuu asuudliin ulmaas busdiin anhaarliig tatah, hen negneer hariluulah, busdad taalagdahiig hicheegchid
8. Hurehed hetsuu zorilgo taviad tuundee hurch chadalgui setgeleer unagchid
9. Uur iluu saihan bolomj, songolt baigaag olj hardaggui humuus

Edgeer humuus yamar alham hiih heregtei ve?!

Uurtuu itgeltei baih shaardlagatai uedee hamgiin saihan dursamjaa ergen sana.
Ter horomd mederch bsan buh zuilee ahin bod. Ter ued bid az jargaliin daavriig yalgaruuldag. Hun az jargaliig medersen uedee shantrahaa bolij, zorigtoi, huchtei boldog. Ta oyun uhaanaa ingej hyanan zahirahdaa daraah zuiliig martaj bolohgui: Bodol sanaagaa hyana, es tegvees ug bolon huvirch medne. Ugee hyana, es tegvees muu zurshil bolon huvirch medne. Zurshlaa zhair, es tegvees tanii zan chanar bolon tuluvshij medne. Ta zan chanaraa hyanaj sur, uchir n tanii huvi zaya uunees shaltgaalna. /Frank Outlaw/

Zuvhun uuriiguu buu bod.
Jishee n hurald suuj bhdaa busad humuusiig ajigla, uitgarlaj bgaa eseh esvel yarih hun haij bgaa esehiig n. Ta ergelzej, teenegelzej yu hiihee medehgui humuus olon bhiig uzeed gaihah bolno. Tanii dotor baigaa, taniig dord uzej bgaa, tand surguur nuluulun, setgeleer unagaj, yamar ch chadvragui gej hashhirch bgaa ter duu hooloid, "Duugui bol, odoo nadad chinii hereg alga" gej helegtun. Ta tevcheertei baij, aldaa onoo, chadvargui baidlaa iluu aytaihnaar haragtun.

Dur esge.
Hamgiin ih emeej, aidag zuileesee aigaagui, shantraagui geh met baih. Ene shine turshilt tarhind shine hutulbur suulgadag: Hiij chadah yum baina (Olon hun ene daalgavariig avaad amjiltand hurdeg.) Daraagiin udaa urid n negent hiisen zuil amarhan bolj, edgeer n dadal zurshil boldog yu.

Tand amjilt husie! :D

Яарвал даарна, даарвал мяарна :D

Yu yunii duhand hureegui bj shiidver gargah geed sandraad yaaraad bdag heseg buleg nuhduuded doorh surgamj ch gehuu surgaali ch gehuu heden ugsiig zoriulj bna, taalan bolgoono uu :D
Negen tosgonii uvgun bjee. Mash yaduu yumsanj. Gevch haan hurtel tuund ataarhdag baijee... Uchir n uvgund ugeer helshgui, uzgeer dursleshgui tiim saihan tsagaan moritoi genee. Haan ter moriig avahiin tuld buh hurunguniihuu barag taliig n amlasan bolobvch uvgun ogt halgaahgui bailaa. "Ene chini mori bish, minii naiz. Hun naizaa zardag yum uu?!" gedeg baiv.
Neg ugluu bostol uvgunii unuuh saihan tsagaan mori alga bolson bailaa. "Ee, azgu zuruud hugshin! Iim saihan moriig yu gej zugeer orhih ve dee! Haand l zarah bsan yum. Tegsen bol udiid nasaaraa ideed barahgui hurungutei suuj bhgui yu! Odoo mori ch ugui, mungu ch ugui hotsroh chini ene dee!" gej halaglatsgaaj baiv. Uvgun: "Yaarch shiidver gargaj bolohgue. Mori yerduu l alga bolson bna shuu dee. Minii morinii alga bolson n uneheer azgu yavdaluu az zavshaan uu gedeg n odoohondoo todorhoigu bna shuu dee. Ene bol zuvhun ehlel. Daraa n yu bolohiig hen ch medehgui shuu dee" gelee. Tosgoniihon uvguniig shoolon ineeldej, ene uvgun zunusun bhaa getsgeej baiv. Getel tun udalgui 15 honogiin daraa alga bolson mori n ezengui olon aduu daguulsaar butsaj irj gene. Moriig hen ch hulgailaagui bsan buguud uuland garch zerleg aduun suregtei niileed tedniig huraan daguulan irsen bjee. Tosgoniihon uvgunuus uuchlalt guij: "Tanii zuv baijee, morinii alga bolson n tiim ch muu zuil bish, harin ch az zavshaantai hereg bolson bjee. Odoo bur sureg saihan aduutai bolloo shuu dee," getsgeej bailaa. Harin uvgun, "Za daa, ta nar mori butsaj irlee gej bna, tsaashdaa yu bolohiig hen ch medehgui shuu dee. Ene bol bas l zuvhun ehlel. Zuvhun ehnii huudsiig unshaad buhel buten nomnii talaar shiidver gargaj bolohgui shuu dee," gev. Ene udaa tosgoniihon uvguniig shoolj ineeldsengui. Harin dotroo ene uvgun baga zereg henheg yum gej bodotsgoogood ungurchee.
Ene yavdlaas hoish 7 honog ch unguruugui btal uvgunii gants huu zerleg aduunaas negiig surgah gej bgaad unaj hund bertjee. Tosgoniihon ene udaa "Gants huu chini udaan hugatsaagaar bosch yavj chaddahgui. Ingeed tahir dutuu cch bolj magadgui . Getel tand uur hen ch bhgui. Taniig odoo hen asran halamjlah ve? Ta ch hetsuu baidald orloo doo," getsgeelee. Uvgun, "Ta nar yamar sonin humuus ve! Yarch dugnelt gargah uvchin tussan yumuu!" gej utsaarlav. "Minii huugiin hul hugarsan. Tegeed l bolloo. Amidrald yu tohioldohiig hen ch medehgui. Odoo zuvhun ene l todorhoi bna. Uur yu ch todorhoi bish," gelee.
Tun udalgui haant uls ruu hariin daisan dovtolj gene. Haan, erhten buten buh erchuudiig tsergiin alband duudjee. Tosgoniihon gashuudald avtatsgaav. Uchir n ene daind yalah mmagdlal tun baga bailaa. daind yavsan zaluuchuud neg bol ami uregdene, esvel olzlogdono gedgiig bugd medej bailaa. Tosgoniihon mun l uvgun deer iren, "Ta ch aztai hun yumaa. Tanii huu hul n hugarsan ch derged chini baina. Harin bidnii huvguud dainaas ergej irehgui. Tanii zuv baijee. Huugiin hul hugarsan n unendee bol aztai hereg baijee," getsgeev. Getel uvgun, "Minii huugiin hul n hugarch, ta nariin huvguudiin daind yavsan n unen. Harin ali n uneheer sain bolohiig helehed denduu ert bna. Yu bolohiig burhan l medne shuu dee. Yaarch dugnelt gargaad hereggui gej bi ta nart heldeg shuu dee," gejee.
Shuud dugnelt gargah n tolgoi ajillahiig zogsoodog. Dugnelt gargasan bol tolgoi ajillahaa bolij, ter talaar bodohoo bolidog. Gesen hedii ch hunii tarhi bainga dugnelt gargahiin tuld ajillaj bdag. Uchir n bainga neg yumnii talaar todorhoi dugnelted hurch chadahgui baih n huniig tavguituuldeg uchraas.
Harin amidral urgeljilseer baidag. Genetiin yavdlaar duuren... Neg haalga needehed, uur neg haalga haagdana, harin neg n haagdahad tanii sanaand oroogui uur negen haalga neegdene. Ta neg orgild hureed hartal yag hajuuhand chini uur negen arai undur orgil baigaag harna...
Minii uguulsen bitshan tohioldloos uuriin oyun uhaand buulgaj neg busiig tungaan bodson bolov uu... Es buguus ta uneheer tuupiin tolgoitoi hun im daa gej :D

Дурлалын зорилго

Durlaliin talaar dalan doloon shidiin yum l yaritsgaana. Togloom naadan bolgon, eleg doog hiij, marzan yarianii sedev, marsaih javijnii zugaa bolgono. Harin jinhene durlal gegch yamar yum bdgiig olj togtooh geed olon hun oroldood zutgeed bgaan. Durlal yer n yaj ehelsen bol doo. Adam neg udur zuragtaa asaagaad l yaaj hool hiih zuvulguu sonsoj garlaa. Zuragt dotor Eva alim yaj sharah, yaj amt oruulah tuhai yarij bieteer uzuulj bailaa. Ter ued zuragt bas uneriig damjuulj chaddag bsan uchir Adamiin horhoi hurch ehellee. Adam bj yadaad huvtsaa umsun zuragtiin tuv ruu davhij irlee. "Idej bolohgui. Uchir n ene alim shunal tachaal hudulguh hor" gej burhan bagshiin aildsniig Eva medseer bj zoriud tuuniig anhiluun tosond sharj Adamiin aazgaig hudulgudug n ch yu ch bilee dee :)) Adam iinhuu zuragtiin nevtruulgiin tanhimd sharsan alim idej, dotor setgel n badarsnaas Evagiin garaas bariad avah n ter! :p
Anhnii durlal ingej ehelsen bj bolnoo. Ter uees hoish durlal gedeg zohiolchid, hugjimchid, yaruu nairagchid, zuraachid, barimalchid, shog zohiolchdiin sedev bolj, amantsar huuhnuudiin hov jiviin zolios bolov. Durlal bas olon yumnii shaltgaan bilee. Durlalaas bolj hurzgur bandi nariin zodoonoos ehleed hurst delhiin dain ch heden udaa degdee biz. Durlaliin ur dun bol ene surguuli, tsetserleg, yasli gene. Durlalaas bolj ohid utasnaas zuuraatai unjih n ch baga hereg. Telefon utas haltal durlalt 2 yariij, gadaah utasnii shugam n hair setgeliin baliin amttai bolson bh vii :D.
Zia tegeed tsengeldeh hureelengiin durlal, kino teatriin durlal gej bgaa orchnoor n nerlesen olon durlal bii. Harin uzej bui kino sonirholgui bol durlal asdag, chuluu huulgusun sonirholtoi kino baival durlal untardag gem bii shuu :p Bas l getsuu shuu kino uzeh chamaan bolj suuhad hajuud durlalt 2 oroo n orson muujgai shig l notsoldotsgooh yum... :( Haluun durlalaas bolood hajuudaa baigaagaa ch anzaarah chadalgui boltsgooh yum daa. "Ta 2 chini yu yariad bnaa! Yum yarih geedaan bol hund oilgogdohoor hel, esvel kinonii duu duuldahaar zuulun duugar" gej zarim hun unduutsna. Neeree mun olon durlal bii shuu.
Avtobusand gertee bgaa gej anduurah. Gertee bolohoor gerlee untraahaa martah. Boroond shuhree delgehee martah. Hichneen bodood hed honosnoo martah. Durlal gedeg iim uiliin laitai ch uneheer saihan gene shuu. Yer n olon turliin durlal baih bolovch neg l zorilgotoi. Aa! ta nar namaig balai yum heleh n gej sanaj bna uu? Ugui shuu! Durlaliin zorilgo bol yadaj l 2 hunii hoorond ch boltugai enhtaivan togtoogood avah zorilgotoi yum shuu dee.... :D

Taniltsii :D

Manaih gej unduu sunduu ail shine gazar nuuj ireed tud udaagui bailaa. Sayhnii neg udur eej, egch 2-toigoo "Misheel Expo"- tuurdug baishin shig ter tom tuvuur tavhaigaa ergetel tenelee. Yavj, yavj nudend tussan n usan nogoon uungiin bulangiin sunadag buidan bailaa. Oroin 22 tsagiin ued hurgej ochih bh gesen hudaldagch egchiin "Nevtruuleg chini yasan, yu bolson be?" gej bsan n, uu bas enhriitei ahiinh ruu darhan yavj bh zamd taarsan ahiin "Uu ene chini nuguu zuragtaar gardag ohin bna shdee" geh n sanaanaas ogt garahgui yum. Ter uedee evgui bdald orj bsan ch olnii tanil bolj ehelj bgaadaa bayrlah shig. :D Gehdee manaihnii unuu l huuchin setgelgee minii ch geltgui busad zaluust maani nen ijil tussand gaihah zuilgui. :( Ene zunii payan geheer ch yumuu, naiz zaluu haij oroogui negen nevtruulegt oroltsood muruudliin hanhuuteigee uchirsan uuriin negen tuuhiig uguuliyu :D.
Iim negen yavdal tohioj bilee. Enhriitei horoolol 3,4-uur shopping hiigeed yavts, zunii amralt ehleed udaagui neg udur bid 2iig NBSTV-tei hamtran zaluusiin amralt, chuluut tsagt zoriulan hiih gej baigaa "Taniltsii" nevtruulegt oroltsoh sanal tavidag yum bna. Ehendee yamar naiz zaluu oldohguidee nevtruuelegt orj, haij yavahav hemeen hoyul zereg durguitssen bolovch "Chuluut, ardchilsan niigemd amidarch bgaa mongolchuud, ter dundaa zaluus bid chini ali yum bolgond tegchih bolov uu, ingechih bolov uu, yaanaa TV-eer garah yumuu ?" gej mayglaj bhav gej bodood "show" gesen utgaar n oroltsood uzie, yaadgiin, tegeed ch dursamjtai shd gej bodood bi gedeg hun chini uuhain tas zuvshuurchihdug yum bna. Harin Enhrii naiz zaluugaasa tserveed orohiig zuvshuursungui. Minii huvid uu, anhnii heden butelgui uerhleesee hoish er hun geechiig shohoorhono uu gehees uerhel zohiohoo baisan hashir negen gej bgaa. Tegeed ch taniltai bolno, olnii tanil ch bolj yunii magad gesen shuu yum bodogdson ch olon hun bitgii uzeesei gej bas bodoj blaa.
Durem n ih engiin yum bna lee. Orosiin suvguudaar gardag yamar bilee, yamar ch bsan neg bus udaa uzej l bsan neg nevtruulgiin sanaa bailaa. Muu setgeheer sain duurai gegcheer gaigui bh gej sanagdaj bv. Bi 2 ohintoi yariagaaraa buyu uuriiguu ilerhiileh chadvaraaraa ursulduh yum bh. Tegeed neg zaluugiin asuusan asuultand hariulah yum bhoo :p Etsestee zaluud taalagdsan n yalagch boloh duremtei ajee. Nuguu oroltsoh 2 ohin maani yamar ohid bgaag harahiig tesen yadan huleej blaa gej.
Nevtruulgiin bichlegtei ter udur. Ter olon hurts tod ungiin gerliin umnu hulruud l, bas ev havgui undur sandal deer suuchihsan. Bichleg ch ehellee. Nairuulagch n gej aaaaaaaaaimar aashtai, yag huuhen shig neg zaluu. Buur hereldchihmeer bsii shuu :p kk
- Za, yunii umnu gurvan ohiddoo ene udriin mendiig hurgie! Uursdiiguu tovchhon taniltsuulahgu yu? gesen ter hooloi, neg l tanidag ch yum shig, dotno sanagdaad yavchiv. Bi chini huviin dugaar neg buyu Sarnaihan bolsiin bna. Uu tiin, ohiduud n bur huviin dugaartai bas Sarnaihan, Yanaghan, Samarhan gesen davhar hochtoi bdag yum bna lee. Gehdee ene n oroltsoh ohid buriin ontslog, gadaad turhund tohiruulan uur uur nerlegdeh yum gesen. Nadad bol ih l sonirholtoi sanagdaj blaa.
************************************
- Namaig Gunj gedeg, geed l ehellee dee.
- Namaig Dulguun gedeg, MUIS-d surdag.
- Namaig Tsermaa gedeg, sags togloh, buh uzeh durtai.
Harin zaluu:
- Namaig Uchral gedeg. Yum yumand huch sorih durtai. Duulah sonirholtoi.
*************************************
Etssiin songoh, songogdoh muchduu 3 ohin n zaluudaa chihmel songoj belegledeg yum geheer n "gahai" songoj ugsun. Harin nuguu ohid maani nohoi, bambaruush songoj ugluu. Nadaas yagaad gahai songoson yum be? gej asuuhaar n - Hooloig n sonsood songochihloo, altan gahai jil ch bolj bna, bilegdeltei yum bolov uu gej bodood geed l avaa haysan :p Bi ch tegeed daruuhan turhtei l bolohoos shuluuhan helchihdeg zantai, galzuu yum shig hernee nuhtsul baidaltaigaa ih zohitsnoo :p Uuriinhuu yamariig medehgui bj ih uuntugch gej bgaa. Za tegeed hutlugch zaluugiin "Sarnaihan, Yanaghan, Samarhan 3n busguigees heniig n songoh ve?" gesen asuultiig asuuh ter muchid yuun nuguu songogdson ch yaalaa, bsan ch yaalaa gesen bodol maani zamhran alga bolj buur tugshdeg yum bna. Getel Sarnaihang gesend ugueeeeeee mun ih gaihaj, hul mini gazar hurehgui ih bayrlasan gevel uruusgul boloh bhaa kk. Za tegeed songogdoogui ohidtoigoo uulzaad ergeed nuguu chihmeliig n belgeldeg yum bna. Getel bi unuu gahaigaa avah n dee :p Nadad ireh bsan bol arai l huurhniig n songodog bj dee gej haramsahiin hireer ichij suulaa.
Uulzah much oirtsoor. Getel yasan gee? Yu bolson gej sanana! Ter zaluugiin tanil sanagdaad, haana sonsloo gesen hooloi Enhriigiin tursun udruur "Medusa"-d horgoogood bsan zaluugiin hooloi bj. "-Uuruu uuruuruu ih uvurmuts bujigledeg yum bna. Taniltsaj boloh uu?" ene ter geed bsan hungumsg bairiin tsarailag zaluu munuusuu munuur barahuu minii uuduus ineemsegle zogsoj bhiig haraad nud mini halitrah shig :( Nadad hudlaa shalchiganasan, shalig bandi nar taalagddaggui yum l daa. Harin yamar geech, minii muruudliin hanhuu uhaalag, daruuhan, soyoltoi, hunleg geed l yer n tegeed yaria huuruu anhnii setgegdleeree tanigdah bh gej boddogoo. Tegeed hamgiin sonin n yaadag geech, turuulsen hsotoigoo neg udriin tursh hamt bdag. Bie bieniidee zochildog, daraagiin dugaart oroh zaluusaa songoj urilga ugdug yum gene. Tegeed buten neg udruu ter teneg zaluutai ginjlegdeed shahuu hamt baina gej bodhoor baij suuhiin argagui l blaa.
Bichlegte ter udriig bodohoor l... Enhriid helsen chini bur tataad unachdiin. Bi ch ungursuun. Buun onigoo. Hereggui l ordog bj gesen shuu yum bodoj bailaa. Bichlegtei ter udur chini ehleed bi tedniid, daraa n ter manaid irdeg yum bna. Manaih ch gej tohijoogui unduu, sundui. Tedniih harin, ter tusmaa tuunii uruu nadad mash ih taalagdsan. Tuuniig tiim gej ogt bodoogui shuu :p. Neg ih urgeljilsen tavilga shambaaralduulaad tavisan zuilgu, hanandaa zaluusiin shuteen tsuungu hamtlagiin plakat naasan, guitar toglodog bololtoi ulguutei bsan. Avsaarhan evhegdeed ergeed buidan bolchihdog "Mickey"-iin zuragtai ortoi bsan n huurhun sanagdaj bsanaa nuuh yuun kk. Mark, CD, DVD tsugluuldag. Shuleg bas temdeglel bichdegyum bna lee. Uerhej bgaagui tuhai eejees n sonsson n buur hachirhaltai. Oroi n Zaisan bas unuu hosuudiin zugaaldag olnii hul ihtei gazruudaar yavj davhar urilgaa ugsun. Minii huvid durtai too 7. Doloo toolood taaraldsan neg ohindoo ugsun. Uchraliin tuhaid unuu l arzagansan amantsar heveeree. Neg ih sonirhsonchgui. Ter neg udriig minii huvid hetsuuhen ch sonirholtoi unguruusun sanagddag.
Nevtruulgiin bichleg duusch hed honog holboogui bv. Getel ergeed nevtruulgiin bichlegee avah talaar TV-ees lavlatal 1min=500 tug gedeg bgaa. Tegeed ch yaaj ch bodloo barag tsag garan urgeljleh bichlegee avah bel maani hurehgui yum bna :( Uchka TV-eer garahad n huulaad avsan gesen. Namaig avahuu? geheer n avahgui gechihsen. Odoo yaadag yum bilee?
******************************************************
-Baina
-Hi, yu bna daa? 2 dah dugaaraa uzsen uu?
- Hi bicheed avchihsan bgaa. Yasan sonin hun bee?
- Yu n sonin gej? Neeree chi deer nadaas bichleg avahuu gej bsan daa... Uguh bolomj bna uu?
- Bi ug n chamaig av l gesiishd. Chi uuruu l....
-Harin tiimee, Enhrii uzej chadaagui geed TV-ees lavlatal nevtruulgee huduunuus beltgeheer yavsan alga bna gesen yumaa. Tegeel....
- Aan, hezee avahiin?
-Chi hezee zavtai ve? Yaraltai l bol ug n...
- Za za, margaash 18 tsagt RTsNK deer uulzahuu?
- Tegii. TNX :D
Argagui hudlaa helj bilee. Hunees yum guih durgui. Hunii door oroh bur ch durgui ih zantaig mini yaanaa :p
*********************************************
Margaash n albaar hotsorch ochloo.
-Yaanaa sorry, udaan huleevuu?
- Zugeeree, ireed udaagu blaa.
- Aan, za za ene uu?
-Tiimee, yasan yaaruu yavaa yuumuu?
-Yuu, ugu l de...
- Tegvel neg gazar joohon suuhuu?
-Haana?
- Tuhtaihan, hoyulhanaa bj bolohoor?

Za daa, ene ch bishdeh n dee. Yahuu? Heregtei yumaa avchaad yamar hayaad yavaltai n bish....

-Za za, gehdee neeh ih oroitohgui shuu.
-OK.
- Nevtruulegt orson setgegdel yamar bna?
- Guee yahav dee. Chamtai gej bodhoor l...
-Yu gej?
-Uramgui l bna.
-Tsarai muutai bna uu?
-Ugui l dee. Cham shig shalchiganasan zaluus taalagddaggui bolohoor l...
-Bi ug n....

Magadgui l yum. Uruu n, hobby n, temdeglel n, eejiih n yaria....

-Aan. Gehdee chi deer Medusad yaalaa?
- Ter uu? He he. Chi ter yavdlaas namaig tegj dugnesen yumuu? Tegehed chi tend bsan ohidoos neg l uur, sondgoi bsan yumaa. Bi taarsan ohid bolgontoigoo ug uduj taniltsaad bdaggui l dee. Ter tusmaa club-d bol buur ch ugui. Bagiin nz maani So-oos irsen bsan yum l daa. Tegeel chamaig haraad. Odoo ingeed buur gaihaltai tohioldloor taniltsaad hamt suuj bna.

Saihan bultercheenaa hemeen toohgui bsan ch, tuunii nud, uhaalag hartsiig n bi ajiglaj bgaagui yum bna. Hooloiniih n ungu... Uguee bi uusan jaahan vinondaa halaad bh shig... :p

- Aan tiimuu, yu n uur gej? Yavdaltai haragdaj bna uu? Bi ch shuluuhan l daa. Evgui helchihlee, uuchlaarai.
- Zugeeree, Bi chamd taalagddagguigee medne. Gehdee l chamd tatagdaad bh yum...

Saihan hoshgoruuljeenaa. Namaig ch tiim amar buulgahgui shuu....

- Olon ohind ingej helj bsan bh daa? Bi hed deh n ve nuuts bish bol?
- Zugeer uu? Halaad bgaa yumuu da?
- Uguee, zugeer. Hariulahguimuu?
- Buruugaar bodood l... Hen neg huntei adiltgaad bgaa yumuu?
- Magadguee. Er hund itgel aldraad ter biz.
- Zugeer dee, tsag hugatsaa haruulna. Bi chamaig nadtai shuud uerheech gej albadahgui. Gehdee l chi nadaa taalagddag. Huleenee. Ingeed gartsgaahu? Bi chamaig hurgeed ugii.....
***************************************

Tuunii namaig tushin alhah zuulun dulaan gar, namuuhan duu hooloi, uhaalag yaria....
Tiimee, chi nadad taalagdaj ehelj bna..............